Pääsivut   |    WWW-värit   |    Kalenteri   |   

Kalenteri
Yleistietoa
Ikuinen kalenteri

Roomalainen ajanlasku
Alkuaan roomalaisten käyttämään vuoteen kuului 304 vuorokautta jotka jakaantuivat 10 kuukauteen. 600-luvulla ennen ajanlaskumme alkua käyttöön otetussa edelleen kuun kiertoon perustuvassa Rooman tasavallan kalenterissa vuoteen lisättiin tammikuu ja helmikuu, jotka lisäsivat vuorokausimäärän 355:een. Lisäksi otettiin käyttöön joka toiseen vuoteen liitettävä karkauskuukausi.
Juliaanien kalenteri
Karkauskuukautta käytettiin kuintenkin varsin mielivaltaisesti, esimerkiksi diktaattori saattoi ottaa sen käyttöön halutessaan jatkaa toimikauttaan. Tämän vuoksi ja koska perusvuodessakin oli vain 355 vuorokautta, ajanlasku meni lopulta pahasti sekaisin.
Julius Caesar tunsi egyptiläisten tunteman aurinkovuoden, joka oli 365 1/4 vuorokautta. Tältä pohjalta Caesar määräsi juliaanisen kalenterin otettavaksi käyttöön 1. tammikuuta vuonna 46 ennen ajanlaskumme alkua. Juliaanisen kalenterin tavallisessa vuodessa on 365 päivää, ja joka neljäs vuosi on ylimääräinen päivä eli karkauspäivä 24. helmikuuta. Suomessa karkauspäivä siirtyi helmikuun 29. päivään vasta vuonna 2000. Juliaaninen kalenteri yleistyi vähitellen kristinuskon levitessä eurooppaan.
Gregoriaaninen kalenteri
Juliaanien vuosi eli vanha luku oli kuitenkin 11 minuuttia ja 14 sekuntia liian pitkä joten kalenteri edistää 128 vuodessa täyden vuorokauden. Kevättasauspäivän siirtymisen vuoksi tämä aiheutti katolisessa kirkossa riidan pääsiäisen paikasta, joten kalenteria oli taas uudistettava.
Karkausvuosien määrää vähennettiin täysien satalukujen osalta siten että karkausvuosia ovat vain ne vuodet, joiden satoja osoittava järjestysluku on neljällä jaollinen (esim. 2000 => 20/4 => on karkausvuosi). Näin gregoriaanisen kalenterin vuosi on vain 26 sekuntia aurinkovuotta pitempi. Virhe kasautuu vuorokaudeksi vasta 3 330 vuodessa.
Paavi Gregorius XIII määräsi, että gregoriaaninen kalenteri eli uusi luku otettiin käyttöön 15. lokakuuta 1582. Tähän mennessä kertynyt kymmenen vuorokauden virhe korjattiin siten että lokauun 4. päivästä siirryttiin suoraan lokakuun 15. päivään.
Uusi ajanlasku yleistyi ensin katolisissa maissa. Ajanlaskun ottivat heti käyttöönsä Espanja, Italia, Portugali Puola ja Ranska. Alankomaiden, Saksan ja Sveitsin katoliset alueet sekä Itävalta vuosina 1583-1584.
Protestanttisissa maissa uusi luku otettiin käyttöön vasta 1700-luvulla. Sen ottivat käyttöönsä vuonna 1700 Tanska ja Saksan protestanttinen alue, 1701 Sveitsin protestanttinen alue ja 1752 Iso-Britannia. Ruotsi-Suomessa uuten ajanlaskuuun siirryttiin 1.3.1753. Venäjällä uuteen ajanlaskuun siirryttiin 14.2.1918.
Sivun alkuun